| Mitä Tietoo? Auto aiheisia
Matkustaminen
Tietokone ohjeita
Ihmiset
Yrittäminen
Huumori
|
|
Viralliset liputuspäivät
|
28.2. |
Kalevalan
päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä |
|
1.5. |
Vappu eli
suomalaisen työn päivä |
|
|
Toukokuun
toinen sunnuntai eli äitienpäivä |
|
4.6. |
Puolustusvoimien lippujuhlan päivä eli Suomen marsalkka C.G.E.
Mannerheimin syntymäpäivä |
|
|
Kesäkuun 20.
ja 26. päivän välinen lauantai eli juhannuspäivä, Suomen lipun päiväksi |
|
6.12. |
Itsenäisyyspäivä |
|
|
päivä,
jolloin Suomessa toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit,
Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys |
|
|
päivä,
jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. |
Vakiintuneet liputuspäivät
|
5.2. |
J. L.
Runebergin päivä |
|
19.3. |
Minna
Canthin päivä eli tasa-arvon päivä |
|
9.4. |
Mikael
Agricolan päivä eli suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin
syntymäpäivä |
|
27.4. |
Kansallinen
veteraanipäivä |
|
12.5. |
J.V.
Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä |
|
|
Toukokuun
kolmas sunnuntai, kaatuneitten muistopäivä |
|
6.7. |
Eino Leinon
päivä eli runon ja suven päivä |
|
10.10. |
Aleksis
Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä |
|
24.10. |
Yhdistyneiden Kansakuntien päivä |
|
6.11. |
Svenska
dagen, ruotsalaisuuden päivä |
|
|
Marraskuun
toinen sunnuntai eli isänpäivä |
Liputusajat
Suomessa liputus alkaa aamulla
kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21.
Juhannusaattona liputus alkaa
kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.
Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena
vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen lippu
lasketaan kello 20.
Lippujen arvojärjestys
Liputettaessa useammalla eri
kansallislipulla noudatetaan kansainvälisiä liputustapoja. Kansainvälisessä
liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan. Arvokkain asema
on yleensä heraldinen oikea eli katsojasta katsoen vasemmalla.
|
1. |
Suomen lippu |
|
2. |
Muut itsenäisten
valtioiden liput maiden . Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista
arvonantoa kuin omalle lipulle siten, että lipun salkoreunan korkeus on
sama kaikilla lipuilla ja lippusalot ovat saman korkuisia.
Pohjoismaiden lipuilla voidaan käyttää myös skandinaavisten nimien
aakkosjärjestystä: Suomi, Tanska, Islanti, Norja, Ruotsi, Ahvenanmaa,
Fär-saaret ja Grönlanti sekä viimeisenä mahdollisesti Pohjoismaiden
Neuvoston lippu. |
|
3. |
Liitto- ja osavaltioiden
liput, joihin voidaan rinnastaa pohjoismaiden maakunnalliset
itsehallintoalueet, esimerkiksi Ahvenanmaa, Fär-saaret |
|
4. |
Kansainvälisten
järjestöjen liput, joita ovat esimerkiksi YK:n, Kansainvälisen Punaisen
Ristin ja Kansainvälisen Olympialiikkeen liput |
|
5. |
Kansainvälisten
alueellisten järjestöjen liput, joita ovat mm. Euroopan unionin ja
Pohjoismaiden Neuvoston liput. |
|
6. |
Heimoliput, esimerkiksi
Saamen lippu |
|
7. |
Valtion hallinnollisten
alueiden liput: läänien ja maakuntien liput |
|
8. |
Valtakunnallisten
järjestöjen liput |
|
9. |
Järjestö- ja
yhdistysliput |
|
10. |
Muut liput, esimerkiksi
yritysliput
Samanarvoisten järjestö- tai yrityslippujen arvojärjestys määräytyy
perustamisvuoden mukaan siten, että vanhin lippu tai vanhimman järjestön
lippu on arvokkaimmassa paikassa |
Esimerkkejä:
Rakennuksen ulkopuolella pääoven
molemmilla puolilla olevat lippusalot.
Suomen lippu sijoitetaan
sisäänkäyntisuunnassa vasemmalla puolella olevaan salkoon, oikealle puolelle
sijoitetaan mahdollinen muu lippu.
Kolme lippusalkoa
Keskimmäiseen salkoon sijoitetaan Suomen lippu, jos liputuksessa käytetään
kolmea eri lippua. Mikäli Suomen lipun lisäksi liputetaan vain yhdellä muun
valtion lipulla, liput voi sijoittaa myös niin,
että molempiin reunimmaisiin salkoihin tulee Suomen lippu ja keskimmäiseen muu
lippu.
Viisi lippusalkoa
Suomen lippu voidaan sijoittaa joko keskimmäiseen salkoon tai heraldisesti
oikealle salkorivissä eli
lippurivistön pääkatsomissuunnasta katsoen vasemmanpuolimmaiseen salkoon.
Pitkä lippurivistö
Suomen lippu sijoitetaan heraldisesti oikealle eli lippurivistön
pääkatsomissuunnasta katsoen
vasemmanpuolimmaiseen salkoon. Suomen lipulla voidaan myös päättää lippurivistö.
Suruliputus
Surua ilmaistaan vakiintuneen tavan mukaan laskemalla Suomen liput puolisalkoon.
Suruliputuksessa lippu vedetään
salossa ensin ylös asti ja lasketaan sen jälkeen kolmanneksen tangon mittaa alas
siten, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Lippua laskettaessa se
vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sitten alas.
Suruliputus aloitetaan heti kun
on saatu tieto kuolemantapauksesta tai mikäli liputusaika jäisi lyhyeksi,
suruliputus suoritetaan seuraavana päivänä.
Hautauspäivänä liputetaan siten, että liputuksen alkaessa lippu vedetään
puolisalkoon. Kun vainajan siunaus- ja hautaustilaisuus on pidetty, lippu
nostetaan loppupäiväksi täyssalkoon. Tällöin täyssalossa oleva lippu tervehtii
ja osoittaa kunniaa vainajalle.
Surutalossa suruliputusta käytetään myös virallisena ja vakiintuneena
liputuspäivänä.
-Santtux-
Lähde: Yle
|
|
