Pääsiäinen

Pääsiäistä vietetään aina kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina - eli aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Miksi pääsiäistä vietetään?

Pääsiäistä vietetään kevään ensimmäistä täysikuuta seuraavana sunnuntaina eli aikaisintaan 22. maalis-kuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Ortodoksit viettävät pääsiäistä yleensä hieman myöhemmin, sillä he määrittävät pääsiäisen ajankohdan edelleen juliaanisen kalenterin mukaan. Juliaaninen kalenteri on gregoriaanista kalenteria vajaat kaksi viikkoa jäljessä. Suomen ortodoksit noudattavat pääsiäisen vietossa kuitenkin länsimaista tapaa.

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Sitä on vietetty jo 100-luvulla. Pääsiäisenä juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Pääsiäinen päättää kirkkovuoden.

Pääsiäisen pyhäpäiviä ovat pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja 2. pääsiäispäivä. Sitä edeltävää viikkoa kutsutaan hiljaiseksi tai suureksi viikoksi, joka alkaa palmusunnuntaista. Pitkäperjantaita vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen muistoksi. Pääsiäissunnuntaina juhlitaan Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Toisena pääsiäispäivänä Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen, mikä vakuutti heidät siitä, että Jeesus oli voittanut kuoleman. 

Pääsiäisruoat

Pääsiäinen on iloinen juhla, jolloin 40 päivän pituinen paastonaika päättyy. Silloin saa siis jälleen herkutella.

Perinteisesti pääsiäinen on ollut Suomessa harras juhla, johon ei alkoholi ole kuulunut. Suomalainen pääsiäisen perinneruoka on mämmi. Se on vanha perinneruoka, joka tunnettiin jo ennen uskonpuhdistusta. Sitä nautittiin erityisesti Lounais-Suomessa pitkäperjantain paastoruokana. Mämmin valmistus on niin hidasta, että harva sitä enää ryhtyy itse tekemään. Muita pääsiäisruokia ovat munamaito, erilaiset lammasruoat, verimakkara ja uunijuusto.

Ortodokseille pääsiäinen on vuoden tärkein juhla. Silloin pöytä notkuu lammaspaistin ja pashan alla.

-Santtux-
Lähde: Yle